Hiljainen tieto – asiantuntijuuden näkymätön voima
Perehdytysmateriaali käy läpi, mitä työpaikalla tehdään – mutta ei sitä, miten asioita oikeasti saadaan toimimaan. Pitkän linjan työntekijä tietäisi vastauksen jokaisen uuden työntekijän piilevän ajatuksen: "Miten tämä monimutkainen ja -tahoinen asia tehdään fiksusti?" Mutta konkarin tieton on organisaation hiljaista tietoa, osa arjen rytmiä.
Tässä kirjoituksessa pysähdymme hiljaisen tiedon ja näkymättömän
asiantuntijuuden äärelle. Miksi osaaminen ei aina näy tai kuulu puheessa tai
palaverin pöydässä? Ja mitä tapahtuu, jos hiljainen tieto ohitetaan – tai sitä ei osata
tehdä missään vaiheessa näkyväksi?
Ohjauksessa voidaan pysähtyä siihen, mitä ei ole vielä sanottu. Se, mikä tuntuu "itsestään selvältä", voikin olla jotain ainutlaatuista, jota kukaan muu ei ole vielä sanoittanut.
Tilanteenlukutaito liittyy usein kokemukseen ja osaamiseen
Otetaan esimerkki, jossa asiakas ilmaisee tarpeensa hienovaraisesti kokouksessa.
Useimmat eivät huomaa, mutta kokenut asiakastyön ammattilainen ymmärtää
heti, mitä asiakas todella hakee – hän tunnistaa sävyt, ilmeet,
väistön. Hän miettii, pitäisikö sanoa jotain – mutta hetki ehtii mennä
ohi. Vaikeneminen ei tarkoita, ettei hän tietäisi.
Mitä hiljainen tieto oikeastaan on?
Hiljainen tieto ei ole salaisuus eikä tarkoituksella piilotettua. Se on kokemuksesta, tuntemuksesta ja toistosta muotoutunutta ymmärrystä, jota voi olla vaikea pukea sanoiksi. Se voi olla tilannetajua, vaistomaista reaktioiden lukutaitoa tai vuosien varrella syntynyttä intuitiivista osaamista.
Se voi liittyä työn rytmiin ja vivahteisiin, joita ei löydy ohjekirjasta. Tai asiakastilanteista, joissa joku vain tietää, mitä kannattaa sanoa, mikä usein toimii – tai mitä jättää sanomatta.
Miksi asiantuntijuus jää joskus näkymättömäksi?
Hiljainen tieto ei pysy hiljaisena vain sattumalta. Taustalla voi olla monia syitä:
-
Organisaation kulttuuri: Puhetilaa ei jaeta tasaisesti, vaan se voi painottua niille, jotka käyttävät isoja sanoja tai omistavat vaikkapa johtajan tittelin.
-
Psykologiset esteet: Vaatimattomuus, epävarmuus tai aiemmat kokemukset siitä, ettei oma ääni ole tullut aiemminkaan kuulluksi.
-
Sukupuoli ja valtarakenteet: Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi naiset tai vähemmistöihin kuuluvat jäävät helpommin näkymättömäksi asiantuntijuuden kentällä.
-
Oma rooli tai työtapa: Taustalla työskentelevä ei useinkaan ole se, joka ottaa tilaa keskustelussa – vaikka juuri hän tietäisi eniten.
Kun asiantuntijuus ei kuulu eikä näy, se jää helposti sivuun päätöksenteossa, kehittämisessä ja tunnustuksessa. Se voi tuntua kiusalliselta, kun alainen tai kollega hallitsee asian syvällisemmin.
Kysy kokeneelta kollegalta: Miltä tämä sinusta tuntuu? Oletko nähnyt vastaavaa aiemmin? Miten sinä tämän tekisit?
Mitä menetämme organisaatioissa, kun hiljaisuus kätkee osaamisen?
Paljon. Osaamisesta tulee vajaakäytössä oleva resurssi. Uudet työntekijät eivät opi arjen oivalluksia, organisaatiot voivat toistaa vanhoja virheitä, ja strategiat jäävät ilman todellisuudentajua.
Yksilötasolla tunne osaamisen sivuuttamisesta voi turhauttaa, uuvuttaa tai ajaa pois koko työyhteisöstä. Kokemuksen ja vaiston mukana häviää usein myös työyhteisön sielu – se näkymätön ja työteliäs liima, joka pitää asioita koossa.
Coachingin ja työnohjauksen kysymykset voivat nostaa esiin asiantuntijuutta, joka on arjessa jäänyt taka-alalle.
Miten ohjaus, coaching tai työnohjaus voivat auttaa?
Ohjauksessa voidaan pysähtyä siihen, mitä ei ole vielä sanottu. Se, mikä tuntuu "itsestään selvältä", voikin olla jotain ainutlaatuista, jota kukaan muu ei ole vielä sanoittanut.
Ohjaussuhteessa syntyy tila, jossa hiljainen tieto saa muodon. Coachingin ja työnohjauksen kysymykset voivat nostaa esiin asiantuntijuutta, joka on arjessa jäänyt taka-alalle. Näkyväksi tulemisen ei tarvitse tarkoittaa meteliä – riittää, että kokemus kohdataan ja huomataan.
Pieni teko: kysy hiljaiselta
Entä jos seuraavassa palaverissa et kysy mielipidettä vain siltä, joka vie kokemuksen mukaan paljon tilaa – vaan niiltä, jotka ovat hiljaa?
Kysy kokeneelta kollegalta: Miltä tämä sinusta tuntuu? Oletko nähnyt vastaavaa aiemmin? Miten sinä tämän tekisit?
Kysymys voi olla pieni, mutta sen vaikutus voi olla suuri. Näkymättömän asiantuntijuuden esiin tuominen on teko, joka vahvistaa paitsi ihmistä, myös koko yhteisöä. Se keino saada työyhteisön potentiaali käyttöön.
Missä kohtaa sinun asiantuntijuutesi on ollut näkymätöntä? Ja mitä tapahtuisi, jos sen joku huomaisi?
Loppusanat: Anna ääni kokemukselle
Hiljainen tieto ei ole vähemmän arvokasta – se on vain vaikeammin havaittavaa ja sanoitettavaa. Mutta kun sen löytää, se voi muuttaa yhteisön ja yrityksen toimintaa isosti. Yleensä myös tuloksellisuutta parantaa se, että tehdään oikeita asioita.
Missä kohtaa sinun asiantuntijuutesi on ollut näkymätöntä? Ja mitä tapahtuisi, jos sen joku huomaisi?
💡 Haluatko pysähtyä oman hiljaisen tietosi äärelle?
Jos huomaat, että yhteisössäsi jää asiantuntijuutta hyödyntämättä tai koet itse siinä tilanteessa ponnistelevasi, olet tervetullut ohjauspalveluihin! Onko tukena coaching, työnohjaus, uravalmennus vai mentorointi - se selviää kyllä!
Aiheeseen liittyviä tietolähteitä:
Koskinen, K. U. (2023). "Tacit Knowledge in Project-Based Organizations." International Journal of Project Management, 41(2), 101–112. Noudettu 20.5.2025.
Kupias, P. (2016). Toimijuus työssä. Tukena työnohjaus, coaching, mentorointi ja fasilitointi. Noudettu 20.5.2025.
Pohjalainen, M. (2012). Hiljaisen tiedon käsite ja hiljaisen tiedon tutkimus: katsaus viimeaikaiseen kehitykseen. Informaatiotutkimus, 31(3). Noudettu 20.5.2025.
Smith, E. A. (2021). "The Role of Tacit Knowledge in Organizational Learning." Journal of Knowledge Management, 25(3), 456–472.