Tekoäly mukana ohjaustyössä – turvallisuus ennen kaikkea

Tuntuuko joskus siltä, että teknologia tulee iholle vähän liiankin nopeasti? Tekoälyn mahdollisuudet ovat kuumaperuna nyt myös ohjauksen ja coachingin maailmassa. Mutta kun mukaan astuu ihmisen luottamuksellinen tarina – uraunelmia, epävarmuutta, elämän käännekohtia – tietosuoja ei ole enää mikään sivuhuomio. Se on luottamuksen edellytys.

Tässä kirjoituksessa pohditaan, miten tekoälyä voi hyödyntää fiksusti ja vastuullisesti ohjauksessa, valmennuksessa ja työnohjauksessa – tavalla, joka suojaa asiakasta, kunnioittaa ihmisyyttä ja tukee aidosti ohjauksen tarkoitusta.


Entä jos tekoäly kuulee ja muistaa kaiken kerrotun?

Kuvitellaan hetki. Olet ohjaustilanteessa, jossa asiakas kertoo luottamuksellisesti haaveistaan, jaksamisestaan tai työpaineistaan. Samalla taustalla pyörii tekoälysovellus, joka "kuuntelee" keskustelua, auttaa koostamaan muistiinpanoja tai ehdottaa seuraavia askeleita.

Kuulostaako hyvältä – vai herääkö kysymys: mihin kaikki tämä tieto oikein menee?

Luottamuksellisuus ei ole tekninen yksityiskohta – se on ohjaustyön ydin.


Tutkimusten mukaan neljä viidestä ihmisestä ei luota palveluun, jossa ei selkeästi ja ymmärrettävästi kerrota, miten omia tietoja käsitellään. Ja hyvä niin – kriittinen ajattelu on nyt tärkeämpää kuin koskaan.


Miksi tietosuoja on juuri sinun juttusi?

Ohjaustyössä liikutaan syvillä vesillä. Jaettavat asiat voivat olla hyvin henkilökohtaisia – ja henkilötietoina ne kuuluvat suoraan GDPR:n eli eurooppalaisen tietosuoja-asetuksen piiriin. EU:n uusi AI-säädös (AI Act) tuo entistä tarkempaa sääntelyä.

Tässä muutamia syitä, miksi jokaisen ohjaajan, valmentajan tai sovellusten tilaajan kannattaa pysähtyä hetkeksi tietosuojan äärelle:

  1. Luottamuksen rakentaminen: Kun kerromme avoimesti, mitä dataa kerätään ja mihin se päätyy, rakennamme luottamuksen siltaa asiakkaan ja teknologian väliin.

  2. Kaikki tekoälyalustat eivät ole samanlaisia: Jotkut kunnioittavat eurooppalaista lainsäädäntöä – osa taas ei. Meidän vastuullamme on kysyä, miten dataa käsitellään. Ja palveluntarjoajan tulee tämä selvittää.

Tietosuoja ei ole kehityksen jarru, vaan paremminkin turvavyö.


Käyttämällä eurooppalaisia tai vahvistetusti GDPR:n vaatimukset täyttäviä sovelluksia ja palveluita tekee jo ison valinnan tieturvan näkökulmasta. Olen itsekin tehnyt tämän valinnan: se antaa minulle vähemmän jotain asiakkaiden seurannasta koituvaa analytiikkaa, mutta toisaalta verkkosivuillani ei tarvitse vähän väliä klikkailla evästeasetuksia. Eli sivujen asiakaskokemus paranee huimasti.

Miltä osin tekoäly voi aidosti tukea ohjaustyötä?

Tekoäly voi parhaimmillaan keventää työkuormaa – vaikkapa tarjoamalla ideoita, kokoamalla laajoja aineistoja tai jäsentämällä monimutkaisia kysymyksiä. AI voi toimia sparraajana tai muistuttajana, mutta ei toisaalta korvata esim. ihmisen elämänkokemukseen ja tunnemaailmaan perustavaa tietoa.

Näin ollen kysymys ei ole: "Missä kaikessa voin käyttää tekoälyä?" vaan:

Milloin tekoälyn tuotos riittää? Missä sen käyttö on järkevää? Entä eettistä? Missä tarvitaan ihmisyyteen tiiviisti liittyviä ominaisuuksia kuten aitoa kohtaamista ja empatiaa?


Esimerkiksi:

  • Yksinkertaisissa pohdinnoissa tekoäly voi olla hyvä alkuunpanija, ideoija ja koostaja.

  • Monitahoisissa tilanteissa ja tunteita herättävissä teemoissa ihminen on korvaamaton.


Mitä riskejä liittyy AI:n työkäyttöön? Ja riskeihin niihin voi varautua?

  1. Luottamuksellisuus voi vaarantua, jos tietoa käytetään mallien koulutukseen tai se päätyy ulkopuolisille.

  2. Tekoäly voi päätellä liikaa – myös asioita, joita asiakas ei ole sanonut ääneen.

  3. Tietosuojarikkomus voi johtaa sanktioihin, erityisesti EU-alueella.

  4. Riippuvuus yhdestä alustasta voi tehdä toiminnasta haavoittuvaa, jos käyttöehdot tai hinnat muuttuvat.

  5. Inhimilliset virheet ovat mahdollisia, vaikka tekniikka olisi kunnossa.

  6. Tekijänoikeuskysymykset haastavat -millä materiaalilla tekoäly on koulutettu?
  7. Luottamus organisaatiossa voi horjua, jos tekoälyn käytöstä ei viestitä avoimesti.



10 käytännön vinkkiä parempaan tietosuojaan

  1. Valitse alustoja, jotka täyttävät GDPR-vaatimukset.

  2. Tallenna ja jaa vain se tieto, mikä on olennaista.

  3. Pseudonymisoi tiedot – eli käytä esim. koodinimiä oikeiden sijaan.

  4. Hanki asiakkaan selkeä suostumus, esimerkiksi sopimuksessa.

  5. Käytä salattua viestintää ja tallennusta aina kun mahdollista.

  6. Rajaa käyttöoikeudet niille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat.

  7. Pidä kirjaa – dokumentoi käytetyt promptit ja tuotokset.

  8. Määritä ja noudata tietojen säilytysaikaa.

  9. Pohdi tietoturvaa etukäteen, älä vasta kriisin iskiessä.

  10. Ja ennen kaikkea: ota selvää, jos jokin mietityttää. Se on velvollisuutesi.



💬 Jatketaanko keskustelua?

Tietosuoja ei siis ole jarru, se on välttämätön turvavyö. Se mahdollistaa sen, että voimme käyttää uusia työkaluja turvallisesti – asiakkaan yksityisyyden suojaa kunnioittaen. Siksi pidän hyvänä EU:n tekoälysäädöksien julkaisua ja itse suosin eurooppalaisia AI-ratkaisuja silloin kun ne tarjoavat toimivan vaihtoehdon. Joskus vaihtoehtojen selvittäminen, vertailu ja käyttöönotto on työlästäkin, mutta arvojen mukaisen vaihtoehdon löytyminen palkitsee.

Millaisia oivalluksia, kysymyksiä tai huolia sinulla herää tekoälyn ja tietosuojan yhteiselosta? 💙



Tietoa aiheesta

  • EU:n tekoälysäädös (AI Act)
    Virallinen säädösteksti EUR-Lex-palvelussa: Regulation (EU) 2024/1689.

  • AI Act Explorer - artificialintelligenceact.eu
  • Käyttäjäystävällinen työkalu tekoälysäädöksen tutkimiseen.

  • Kopiraittila
    Kopioston tarjoama materiaali tekijänoikeuksien oppimiseen ja opettamiseen.
  • Tietosuojavaltuutetun toimisto
  • Tietosuojavaltuutetun katsaus tekoälyn ja tietosuojan yhteyksiin.

  • Tekoälyopas - tekoälysovellusten tietosuoja
  • Faktabaarin tekoälyopas opettajan ja opetuksen näkökulmasta.